Pohjolan kuvernementin lainsäädäntö

Kohteesta Valtakausi
(Ohjattu sivulta Lainsäädäntö (Pohjola))

Pohjolan kuvernementin lainsäädäntö

Talouslaki

1 Luku – Verolaki

1 § / Liiketulo- ja kaupankäyntilaki

Kaikki vakituinen yritystoiminta Pohjolassa on veron alaista. Kaikkien Pohjolan alueella toimivien yritysten tulee toimittaa kaikesta arkkukaupan ulkopuolisesta kaupankäynnistä tuloselvitys kuluneelta kuulta. Kaikki käsikauppa on verollista.

2 § / Verotus

Pohjolan kuvernementissa kaupankäynnin yleinen veroprosentti on 10%. Tietyt tuoteryhmät ovat alisteisia 5% lisäverotukselle. Seuraavat tuoteryhmät ja palvelut ovat alisteisia lisäverolle: Tupakkatuotteet, alkoholi ja kaupallinen uhkapelitoiminta.

3 § / Verottaja

Pohjolan kuvernementissa verot tulee osoittaa aina kenraalikuvernöörille. Tällä hetkellä Pohjolan kenraalikuvernööri on Katvekorpi.

2 Luku – Muut taloussäädökset

1 § / Luvanvaraiset toimialat

Pohjolan kuvernementissa maa- ja karjatalous sekä kaivos- ja kaupallinen uhkapeli- tai panimotoiminta on määrätty luvanvaraiseksi. Ilman lupaa tällaisen toimialan harjoittaminen on rangaistavaa. Lupaa kyseisiin toimialoihin voi anoa maaherralta, valtionhoitajalta tai tsaarilta. Myös kuvernööreillä on oikeus myöntää lupia omilla alueillaan.

Panimolupia haettaessa tulee ilmoittaa panimossa käytettävien tynnyrien määrä hakemuksessa. Lupahakemuksen käsittelymaksu on 100£. Lupa tulee uusia kuukausittain ja käsittelymaksu tulee maksaa aina lupaa uusiessa. Käsittelymaksua ei palauteta, vaikka lupaa ei myönnettäisikään. Lisäksi jokaisesta tynnyristä on maksettava seuraavasti:

1-5 tynnyriä: 15£/tynnyri/kuukausi 6-20 tynnyriä: 10£/tynnyri/kuukausi 21+ tynnyriä: 5£/tynnyri/kuukausi

Mikäli henkilö ilmoittaa väärän määrän tynnyreitä, lasketaan tämä luvattomaksi panimotoiminnaksi ja panimomestari ja mahdollisesti työntekijät asetetaan syytteisiin rikoslain luvun 8 pykälän 5 mukaisesti.

2 § / Luvanvaraiset esineet

Luvanvaraiset esineet ovat sellaisia esineitä, jotka Pohjolan hallinto on todennut liian vaarallisiksi laajamittaiseen käyttöön. Luvanvaraisiin esineisiin haetaan lupaa ensisijaisesti paikallisen oikeuslaitoksen esimieheltä, tai tämän ollessa estynyt kenraalikuvernööriltä tai virkaatekevältä komissaarilta. Lupaa hakiessa tulee maksaa 50p käsittelymaksu.

Luvanvaraisten esineiden omistus, valmistus, myynti ja ostaminen kaikki vaativat lupakirjan. Tällä hetkellä luvanvaraisia esineitä ovat:

1) Muskettipistooli

Lisäksi muiden aseiden tarpeeton ja asiaton esittely on säädeltyä, ja luetaan tapauskohtaisesti julkisrauhan häirinnäksi tai uhkailuksi.

3 § / Taloudelliset toimijat

Pohjolan ensisijainen taloudesta, kaupankäynnistä, verotuksesta ja rakentamisesta vastaava henkilö on kenraalikuvernööri. Pohjolan keskuspankki vastaa valuutasta sekä hintojen ja korkojen säätelystä.

4 § / Valuutta

Pohjolan kuvernementin virallinen valuutta on laillisesti painettu punta, jonka tunnus on kontekstista riippuen joko £, P tai p. Lailliseksi punnaksi luetaan kaikki punnan kolikot, joiden tunnuskoodi on KK6U7Vgeg7evd.

Valuutan väärentäminen, väärennetyn valuutan levittäminen ja väärän valuutan käyttö on rangaistavaa.

5 § / Valtion etuosto-oikeus

Kuvernementilla ja valtiolla on etuosto-oikeus Pohjolan alueella toimiviin yrityksiin. Yritysten, joilta valtio tilaa tuotteita, tulee asettaa kuvernementin tai valtion tilaus etusijalle, ellei tähän erillistä poikkeusta myönnetä.

Yrittäjällä on oikeus tinkiä tilauksen hinnasta, kuitenkin enintään 10%. Etuosto-oikeuden uhmaaminen on rikos rikoslain luvun 8 pykälän 6 mukaisesti.

6 § / Kiskonta ja hintojen polkeminen

Pohjolan kuvernementin alueella hintojen kiskonta ja polkeminen on laitonta, rikoslain 8. luvun 7. ja 8. pykälien mukaisesti. Hintoja verrataan aina kuvernementin viitehinnastoon, ja hinnat saavat poiketa tästä enintään 20% yrityskilpailun mahdollistamiseksi.

Poikkeuksena tähän ovat erinäiset harvinaiset esineet. Tällaisia esineitä ei rajoita kiskonta tai hintojen poljentalaki, sillä tällaisia esineitä ei määritellä tarkasti viitehinnastossa. Viime kädessä alueen hallinto päättää, luetaanko esine harvinaiseksi tai museoesineeksi.

Lainvalvonta- ja pakkokeinolaki

1 Luku – Lainvalvonnan toimijoista

1 § / Pohjolan oikeuslaitos

Pohjolan oikeuslaitos on vastuussa kaikesta oikeudenkäytöstä Pohjolan kuvernementin alueilla. Oikeuslaitos jaetaan tuomioistuimiin, jotka ovat vastuussa tuomiovallan käytöstä sekä oikeuden jakamisesta, ja vartiostoihin, jotka ovat vastuussa yleisen järjestyksen ja rauhan ylläpitämisestä sekä rikosten selvittämisestä.

Oikeuslaitoksen pääesimies on koko triumviraatti ja Pohjolan kuvernementin alueella kenraalikuvernööri, jonka välittömässä alaisuudessa ovat luutnantit. Luutnantti vastaa omista ja koko lainvalvontatoimen toimista kenraalikuvernöörille.

Oikeuslaitoksen virkamiehiä ovat valtakunnan lainvalvontatoimet, tuomioistuinten tuomarit ja muut oikeudenpalvelijat. Omien oikeuslaitosten, tuomioistuinten tai vartiostojen pystyttäminen luvatta on rikos.

2 § / Kasakat ja vartiostot

Kasakat muodostavat Pohjolan keisarikunnan vartiostot, jotka vastaavat lainvalvonnasta. Kasakoiden sisäinen rakenne koostuu kasakoista ja luutnantista.

Vartiostojen virkamiehiä ovat luutnantti ja kasakat. Kenraalikuvernööri saattaa toimittaa vartioston virkamiehen tehtäviä, mikäli tilanne sitä vaatii.

Tällä hetkellä vartiostojaostoja on Roudan jaosto, joka vastaa koko Pohjolan kuvernementin lainvalvonnasta.

3 § / Kasakka

Kasakka on Pohjolan vartioston rivijäsen. Kasakan velvollisuutena on suorittaa esitutkintoja, säilyttää, vaalia ja ylläpitää yleistä rauhaa ja järjestystä, sekä toimittaa hänelle muita korkeammalta taholta annettuja laillisia määräyksiä.

Kasakoilla on oikeus kantaa haarniskaa ja käyttää tuliasetta virantoimituksessaan ilman erillistä lupaa. Kasakalla on oikeus käyttää harkiten hänelle lain suomia pakkokeinoja työtehtäviensä suorittamiseksi.

4 § / Luutnantti

Luutnantti on kasakoiden esimies. Jokaisessa vartiostojaostossa on yksi luutnantti, joka raportoi omista ja koko jaostonsa toimista komissaarille sovitulla tavalla, sovituin aikavälein. Luutnantti voi myöntää lupia koti- ja alue-etsintöihin ja tutkintavankeuden sekä pidätyksen määräajan pidentämiseen.

Luutnantilla on myös samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tavanomaisilla kasakoilla.

2 Luku – Kasakoiden oikeudet ja velvollisuudet

1 § / Pidätys

Kasakoilla on oikeus pidättää henkilö, mikäli tätä epäillään rikoksesta tai on painava syy uskoa henkilön aiheuttavan tai olevan uhka valtiolle, kansalaisille, taloudelle tai muulle vastaavalle ja varteenotettavalle asialle.

Henkilö voi olla pidätettynä enintään 48 tuntia. Mikäli tässä ajassa henkilöstä ei ole nostettu rikosilmoitusta tai haastetta tulee pidätetty vapauttaa. Komissaarin tai luutnantin luvalla tästä määräajasta voidaan kuitenkin poiketa. Menettelystä tulee ilmoittaa pidätetylle.

2 § / Tutkintavankeus

Mikäli pidätetystä henkilöstä on tehty rikosilmoitus tai tätä vastaan on nostettu haaste, voi vartioston virkamies saattaa epäilyn henkilön tutkintavankeuteen, mikäli katsotaan, että epäilty saattaisi vapaana vältellä tai hankaloittaa esitutkintaa tai henkilö on uhka kansalaisille tai valtiolle.

Tutkintavankeuden aikana rikostutkija on velvoitettu suorittamaan esitutkinnan. Tutkintavankeuden aikana tulee myös sopia oikeudenkäynnin päivämäärä.

Henkilöä voidaan pitää tutkintavankeudessa normaalitapauksessa 7 vuorokautta. Mikäli rikostutkija katsoo tutkintavankeusajan olevan liian lyhyt, jotta rikos voitaisiin selvittää kattavasti määräajassa, voi tämä anoa kenraalikuvernööriltä tai luutnantilla lupaa tutkintavankeusajan pidentämiseen. Menettelystä tulee ilmoittaa rikoksesta epäillylle.

3 § / Esitutkinta

Jokaisesta rikoksesta, josta on nostettu rikosilmoitus tai haaste, tulee ehdottomasti laatia esitutkinta. Esitutkinnan suorittaa aina vartioston virkamies. Esitutkinnan pöytäkirjassa tulee huomioida sekä tuoda esille kaikki varteenotettavat seikat oikeudenkäynnin kannalta. Esitutkinnan aikana kasakoilla on oikeus kutsua asianomistajia kuulusteltavaksi ja asianomistajat ovat velvoitettuja näihin kuulusteluihin saapumaan. Rikostutkijalla on myös oikeus suorittaa esitutkinnan aikana koti- tai alue-etsintöjä, mikäli hänelle lupa tähän myönnetään.

Kun rikostutkija on kerännyt kaikki oleelliset tiedot tapahtuneesta ja kirjannut ne esitutkintapöytäkirjaan, tulee esitutkintapöytäkirja saattaa viipymättä eteenpäin ja oikeudenkäynnin ajankohta sopia tuomarin, syyttäjän ja vastaajan välillä.

4 § / Virkavirhe

Kasakat ovat velvoitettua noudattamaan lakia virantoimituksessaan, huomioiden kuitenkin pakkokeinojen suomat valtuudet. Mikäli kasakka hyväksikäyttää valtuuksiaan, viivästyttää tahallisesti tai toistuvasti esitutkintoja, pidättää väärin perustein tai toimii vastoin hänelle annettuja käskyjä, voidaan kasakka saattaa syytteeseen virkavirheestä.

3 Luku – Pakkokeinot

1 § / Kiinniotto-oikeus

Kasakoilla on oikeus kiinniottaa rikoksesta epäilty henkilö, jotta tämä voidaan saattaa varmasti vartioston tiloihin odottamaan päätöstä tutkintavankeudesta tai odottamaan oikeudenkäyntiä. Kasakka voi myös kiinniottaa henkilön suorittaakseen ruumiintarkastuksen, vaikkei henkilöstä olisi tehty erillistä rikosilmoitusta.

Kasakat ovat velvoitettuja raportoimaan tai muutoin kirjaamaan kaikki kiinniotot. Kiinniotetulla henkilöllä on viimeistään selliin saapuessaan oikeus kuulla häneen kohdistuneet epäilyt tai häntä vastaan nostetut syytteet.

2 § / Yleinen kiinniotto-oikeus

Jokaisella kansalaisella on oikeus kiinniottaa etsintäkuulutettu henkilö ja käyttää tähän kiinniottoon vaadittavia voimakeinoja, kuitenkaan aiheuttamatta vahinkoa tilanteen ulkopuolisille henkilöille.

Jokainen yleisen kiinniotto-oikeuden nimissä kiinniotettu henkilö tulee toimittaa viipymättä oikeuslaitoksen huostaan.

3 § / Voimakeinot

Kasakoilla on oikeus käyttää voimakeinoja tilanteen vaatiessa itsensä, valtion tai viattomien suojelemiseksi. Voimakeinoihin sisältyy viimekädessä kohdehenkilön surma. Kaikista voimakeinojen käyttötapauksista tulee viipymättä raportoida esimiehelle.

4 § / Koti- tai alue-etsintä

Mikäli esitutkinta edellyttää epäillyn yksityisten tilojen, kiinteistöjen tai muiden tiluksien tutkimista todistusaineiston takia, voi kenraalikuvernööri tai luutnantti myöntää kasakalle luvan suorittaa koti- tai alue-etsintä. Mahdollisuuksien mukaan kenraalikuvernöörin tai luutnantin tulee valvoa etsintää. Kasakan tulee ehdottomasti kirjata jokainen takavarikoitu esine ja tämän lisäksi laatia tarkka raportti löydöksistä, mahdollisista vahingoista, kellonaika ja tarkka sijainti.

5 § / Etsintäkuulutus

Kenraalikuvernööri voi julistaa etsintäkuulutuksen henkilöstä, joka on jättänyt joko saapumatta selvittämään rikoksiaan tai oikeudenkäyntiin, tai estää muuten vastaavasti oikeuden tapahtumista. Etsintäkuulutetun kaikki yksityisomaisuus menetetään valtiolle ja etsintäkuulutettu menettää lain suojan. Etsintäkuulutettujen auttaminen millään tavoin on rikos.

4 Luku – Vangitun oikeuksista

1 § / Perusteltu vangitseminen

Jokainen henkilön vangitseminen tulee perustella vangitulle viimeistään, kun henkilö on sellissä ja vangitseminen on kirjattu vankirekisteriin. Lisäksi kasakat ovat velvoitettuja kirjaamaan kaikki suorittamansa pidätykset säännölliseen raporttiin.

2 § / Vangin ruokinta

Vangeilla on oikeus kohtuulliseen määrään ruokaa ja juomaa edellyttäen hyvää käytöstä kyseiseltä vangilta. Mikäli vanki on eristyksissä, tahallisesti hankaloittaa esitutkintaa tai muuten käyttäytyy säädyttömästi ja yleisen maalaisjärjen sekä etiketin vastaisesti, voidaan vangilta evätä oikeus ruokaan ja juomaan.

3 § / Oikeus asianajajaan

Jokaisella vangilla, jota vastaan on nostettu syyte, on oikeus tavata laillista edustajaansa yksityisesti vähintään kerran vuorokaudessa. Toistuva oikeuslaitoksen häiriköinti tapaamisilla on rikos, josta syytetään kumpaakin osallista.

4 § / Oikeus valvottuun tapaamiseen

Vangeilla on oikeus tavata läheisiään valvotusti kerran vuorokaudessa. Tapaamisoikeus edellyttää hyvää ja esimerkillistä käytöstä vangilta. Luutnantti voi ilman erillistä lupaa tai perustetta evätä vangilta tapaamisoikeuden.

5 § / Oikeus kirjeisiin

Vangeilla on oikeus vastaanottaa ja lähettää kirjeitä. Vanki kustantaa itse omat kirjepaperinsa. Vartiosto varmistaa, että vangin lähettämät kirjeet saapuvat vastaanottajalle, mikäli vastaanottaja on kohtuullisen välimatkan päässä. Muussa tapauksessa vastaanottajan tulee itse saapua hakemaan kirje. Postimaksun kustantaa vanki.

6 § / Kuulustelut

Vangittu henkilö on velvoitettu vastaamaan todenmukaisesti kuulusteluissa. Kieltäytyminen vastaamisesta voidaan tulkita syyllisyydeksi rikokseen. Vangitun henkilön asianajajalla on oikeus olla läsnä kuulusteluissa, kuitenkin edellyttäen asianajajan täyttä hiljaisuutta. Asianajaja saa laatia muistiinpanoja. Asianajajalle voidaan tehdä ruumiintarkastus.

Tuomioistuinlaki

1 Luku – Tuomioistuin

1 § / Roudan rikosoikeus

Roudan rikosoikeus on Pohjolan keisarikunnan ainoa laillinen tuomioistuin. Tuomioistuinta johtaa tuomari. Mikäli tuomari on estynyt tai virka on tyhjä, tuomioistuinta johtaa komissaari.

2 § / Tuomiopäätös

Roudan rikosoikeuden antamat tuomiot ovat lähtökohtaisesti pysyviä. Vain Tsaari tai valtionhoitaja voi kumota tuomioistuimen päätöksiä.

Tuomionluvun jälkeen oikeudenkäynnin osapuolet saavat laatia virallisen anomuksen komissaarille, mikäli oikeudenkäynnin piti tuomari, siitä, että tapaus käsiteltäisiin uudelleen. Komissaari voi oman harkintansa mukaan myöntää uudelleenkäsittely tai hylätä se. Mikäli komissaari pitää oikeudenkäynnin, voi tsaarilta tai valtionhoitajalta anoa uudelleenkäsittelyä. Tsaari tai valtionhoitaja päättää sen hetkisen tunteensa mukaan, hyväksyykö tämä anomuksen. Kaikki anomukset tulee toimittaa anomusta käsittelevälle henkilölle kahden viikon kuluessa tuomionluvusta.

Kaikki anomukset tapausten uudelleenkäsittelystä tulee toimittaa anomusta käsittelevälle henkilölle kahden viikon kuluessa tuomionluvusta. Tapaukset uudelleen käsitellään korkeintaan kerran eikä uudelleenkäsittelyä voi enää anoa, jos aiempi anomus samasta tapauksesta on hylätty tai kahden viikon määräaika kulunut..

3 § / Pienrikkeet

Pienistä rikkeistä, joista on rangaistukseksi säädetty vain sakkoja, voi luutnantti tai luutnantin valtuuttamana kasakka rangaista varmasti syylliseksi esitutkinnan perusteella todistettua epäiltyä harkinnanvaraisella sakolla. Sakkosumman tulee olla laissa säädetyn määrän rajoissa.

Mikäli esitutkinnan tulos ei ole selkeä tai rikoksesta säädetty rangaistus saattaa myös sisältää vankeusrangaistuksia tai muita rangaistuksia, tulee esitutkinta ehdottomasti toimittaa eteenpäin tuomarille tai komissaarille käsiteltäväksi.

2 Luku – Oikeudenkäynti

1 § / Oikeudenkäynnin jäsenet

Oikeudenkäynnissä tulee lähtökohtaisesti olla aina läsnä syyttäjä, vastaaja sekä heidän mahdolliset asianajajansa ja tuomari. Tämän lisäksi oikeudenkäynnissä saattaa olla läsnä todistajia sekä yleisöä. Tuomari toimii oikeudenkäynnin puheenjohtajana ja tekee lopullisen päätöksen tuomioistuimessa. Tuomari on velvollinen toimimaan puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja lain rajoissa.

Syyttäjä voi olla joko itse rikoksen uhri tai valtion virkamies, joka kantaa syytettä valtion puolesta. Syyttäjä esittää rikoksen tapahtumakuvauksen ja rikosnimikkeen, sekä esittää rangaistus- ja mahdolliset korvausvaatimukset. Syyttäjä saattaa tähän käyttää todistajia, lausuntoja sekä esitutkinnan materiaalia. Syyttäjällä on ehdoton velvoite pysyä totuudessa oikeudenkäynnin ajan. Vastaaja on rikoksesta epäilty henkilö. Vastaajia voi olla useampia samassa oikeudenkäynnissä, mikäli heidän syytteet ovat samat, vastaajat toimivat rikoskumppaneina tai tapahtumat linkittyvät muuten toisiinsa oleellisesti. Vastaajalla on oikeus ja velvollisuus vastata syyttäjän esittämiin näkemyksiin, esittäen mahdollisesti omat näkemyksensä tapahtumien kulusta. Vastaajalla on ehdoton velvoite pysyä totuudessa oikeudenkäynnin ajan.

Todistajat ovat oikeudenkäyntiin kutsuttuja henkilöitä, jotka voivat tukea vastaajan tai syyttäjän tapahtumakuvausta tai esittää omaansa. Todistajiksi lähtökohtaisesti kutsutaan vain silminnäkijöitä. Todistajaa sitoo myös velvoite pysyä totuudessa oikeudenkäynnin ajan. Mikäli todistaja on estynyt saapumasta oikeudenkäyntiin, voi hän jättää näkemyksensä tapahtumista kirjallisena tuomarille ennen oikeudenkäyntiä.

Yleisö on oikeudenkäyntiin omin toimin saapuneet henkilöt, jotka todistavat oikeuden tapahtumista. Yleisölle ei anneta puheenvuoroa ollenkaan.

2 § / Oikeudenkäynnin järjestys

Oikeudenkäynteihin on ehdottomasti kiellettyä tuoda aseita, työkaluja, haarniskoja, tuliaseita, jousiaseita, tai muita sellaisia asioita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaratilanteita tai vaarantaa prosessin oikeudenmukaisuus. Oikeudenkäynteihin tulee saapua hyvissä ajoin ja oikeudenkäynnin alettua yleisöä ei päästetä enää sisään, ellei tuomari määrää taukoa pidettäväksi.

Oikeussalissa tuomarin vasemmalla puolella istuvat syyttäjä, uhri ja tämän mahdollinen asianajaja. Oikealla tuomarista istuu vastaaja ja hänen mahdollinen asianajajansa. Todistajille on varattu oikeussalin eturivi ja yleisölle kaikki muut istumapaikat. Oikeudenkäynnin ajan tulee istua, ellei puheenvuoroa anneta, taukoa määrätä tai ole muuta painavaa syytä liikkua paikalta.

Oikeudenkäynti voidaan pitää suljetusti, jolloin vain tapaukseen osalliset, tuomari ja järjestyksenvalvojat päästetään saliin.

Oikeudenkäynti alkaa, kun tuomari julistaa oikeudenkäynnin alkaneeksi ilmoittamalla kellon ajan ja lyömällä tuomarinnuijaa. Syyttäjä saa tällöin luvan lausua syytteen rikosnimikkeen, lain kohdat, joiden perusteella syyte on nostettu ja esittää korvausvaatimuksensa. Vastaajalle annetaan tämän jälkeen lupa vastata syytteisiin. Viimeistään alkupuheenvuorojen jälkeen tulee syyttäjälle myös antaa mahdollisuus lausua yksityiskohtaisempi tapahtumakuvaus, johon vastaajalle tulee myös antaa mahdollisuus vastata. Tapahtumakuvauksen jälkeen tulee myös esittää kaikki kirjalliset todisteet, sekä kuulla todistajanlausunnot. Tuomari on velvoitettu varmistamaan, että kaikki mahdolliset ja oleelliset todisteet käydään läpi.

Kun tuomari uskoo olevansa valmis tekemään tietoisen päätöksen epäillyn syyllisyydestä, voi hän lausua tuomiopäätöksen välittömästi tai määrätä oikeuden tauolle, jonka aikana tuomari laatii tuomionluvun.

Oikeudenkäynti päättyy aina tuomarin päätöksestä.

3 § / Oikeudenkäynnin etiketti

Tuomarilla on oikeus poistaa kenet tahansa oikeussalista oikeudenkäynnin etiketin rikkomisesta ja määrätä rikkojalle 200-1000p sakon oikeudenkäynnin häiritsemisestä.

Oikeudenkäynnissä puhua saa vain puheenvuorollaan, ainoastaan puheenvuoroa saa pyytää kesken toisen puheenvuoron. Yleisölle ei anneta puheenvuoroja ja turha, äänekäs keskustelu oikeudenkäynnissä on kielletty.

Oikeudenkäynnissä tulee istua, ellei liikkumiseen tai seisomiseen ole pätevää syytä. Puheenvuorojen aikana seistään. Yleisölle ei anneta lupaa seistä, ellei katsojan tarvitse painavasta syystä poistua oikeussalista, tai katsoja ole hakemassa vettä.

Oikeudenkäyntiin ei saa tuoda ennalta listattuja kiellettyjä esineitä. Mikäli kasakka havaitsee oikeudenkäynnissä tällaisen esineen, on hänellä oikeus pidättää esineen kantaja ja takavarikoida esineet valtiolle.

Oikeudenkäyntiin tulee saapua hyvissä ajoin, asianomistajia pyydetään saapumaan vähintään kymmenen minuuttia ennen ja yleisön olisi hyvä saapua myös viimeistään silloin. Mikäli oikeudenkäynnin toinen osapuoli jättää tulematta ilman syytä tai siirtää ajankohtaa alle 24 tuntia ennen oikeudenkäyntiä, tuomitaan saapumaton osapuoli 200p sakkoon. Mikäli sama osapuoli jättää toistamiseen saapumatta, pidetään oikeudenkäynti ilman kyseistä osapuolta kirjallisten todisteiden varassa.

Tuomari voi määrätä muita sääntöjä oikeudenkäyntiin, kuin mitä tässä tai muussa laissa säädetään.

4 § / Jääviyslaki

Tuomarin ei tule olla virantoimituksessaan jäävi. Mikäli tuomarin puolueettomuus on vaarantunut, ei kyseinen henkilö voi toimia tuomarina oikeudenkäynnissä.

Rikoslaki

1 Luku – Lain soveltamisesta ja rangaistuksista

1 § / Pohjolassa tehty rikos

Pohjolassa tehtyihin rikoksiin sovelletaan aina Pohjolan lainsäädäntöä.

2 § / Pohjolaan kohdistunut rikos

Pohjolaan kohdistuneihin, mutta sen rajojen ulkopuolella tapahtuneisiin rikoksiin sovelletaan tapauskohtaisesti Pohjolan lainsäädäntöä.

3 § / Postuumituomiokielto

Henkilöä ei voida tuomita rikoksesta, jota ei tekohetkellä oltu laittomaksi säädetty. Henkilöä ei voida myöskään vapauttaa vastuusta, mikäli rikos poistetaan ennen oikeudenkäyntiä lainsäädännöstä, mutta tekohetkellä oli lainsäädännössä.

Epäselvissä tapahtuma-ajoissa sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.

4 § / Syyttömyysolettama

Jokainen rikoksesta syytetty on viaton, kunnes toisin todistetaan. Tuomari ei voi tuomita henkilöä rikoksesta, mikäli todistusaineisto on selkeästi puutteellista tai todistusaineisto viittaa raskaasti henkilön syyttömyyteen. Samaten tuomari ei voi todeta henkilöä syyttömäksi, mikäli todistusaineistoa on kattavaa ja viittaa selkeästi henkilön syyllisyyteen.

Epäselvissä tapauksissa tuomarin tulee käyttää omaa harkintaansa henkilön viattomuudesta.

5 § / Rangaistukset

Henkilö voidaan tuomita rikoksesta sakko- vankeus- tai kuolemanrangaistukseen. Mikäli rikoksen yhteydessä uhriin on kohdistunut taloudellista tai muuta huomattavaa haittaa, voi tuomari myös määrätä tekijän korvausvastuuseen.

Henkilö voidaan tuomita kuolemaan, mikäli rikoksen rangaistusasteikko sen sallii. Kuolemantuomio pannaan täytäntöön mahdollisen vankeusrangaistuksen jälkeen. Kuolemantuomio tarkoittaa myös kaikkien kiinteistöjen, arvojen, titteleiden, virkojen ja lupien purkautumista tai takavarikointia valtiolle. Kuolemantuomio pannaan täytäntöön kasakoiden toimesta. Tuomari päättää kuolemantuomion pituuden.

Mikäli rikoksen rangaistusasteikko sen sallii tai henkilö on tehnyt toistuvasti rikoksia Pohjolan kuvernementissa, voidaan tekijä karkottaa kuvernementin alueelta, tai koko Triumviraatin suostumuksella, koko valtiosta. Henkilölle annetaan määräaika, jonka aikana hänen tulee kerätä omaisuutensa ja poistua maasta. Kiinteistöt, arvot, tittelit, virat ja luvat puretaan tai takavarikoidaan tällöin kuvernementille.

Vankeusrangaistus pannaan täytäntöön aina välittömästi oikeudenkäynnin jälkeen. Sakkorangaistukset pannaan täytäntöön mahdollisen vankeusrangaistuksen jälkeen, ja sakkojen maksuaika on alle 500£ sakoissa viikko, ja yli 500£ sakoissa kaksi viikkoa. Vahingonkorvaukset maksetaan uhrille täysimittaisesti.

Mikäli rikoksesta tuomittu on maksukyvytön sakkoihin tai vahingonkorvauksiin eikä suostu työskentelemään vankileirillä, voidaan henkilö myös tuomita velkavankeuteen. Velkavankeudessa henkilön omaisuutta ulosmitataan, kunnes ulosmitattu omaisuus kattaa sakot ja vahingonkorvaukset. Ulosmittaus aloitetaan henkilöltä tai henkilön kiinteistöistä löytyvistä rahoista, sitten raudasta ja kullasta, jonka jälkeen muu kallisarvoisesta materiaalista alaspäin omaisuutta ulosmitataan. Viimekädessä pelaajan kiinteistöt ulosmitataan. Henkilö myös vangitaan, kunnes hänen omaisuutensa on ulosmitattu riittävissä määrin.

Vankeusrangaistus suoritetaan ensisijaisesti vankileirillä, jossa vanki tekee töitä sakko- ja vahingonkorvausrangaistuksensa korvaamisen eteen. Vanki vapautuu, kun sakkosumma ja mahdolliset muut kulut on korvattu. Lisäksi yksi vuorokausi vankeutta vastaa 100£ arvoista työtä, eli esimerkiksi 18 vuorokautta vankeutta vastaa 1800£ edestä työtä. Mikäli vanki on yhteistyökyvytön leirillä, hänet eristetään koko vankeusajaksi selliin, jossa hän istuu hänelle määrätyn vankeustuomion normaalisti. Menettely koskee rikoksia, joista tuomitaan yli 500£ sakkoihin. Alle 500£ sakot maksetaan perinteisesti. Yli 18 vuorokauden vankeustuomiot suoritetaan aina vankeudessa, jonka jälkeen hänelle annetaan mahdollisuus maksaa sakot perinteisesti tai tehdä työtä vankileirillä.

Tietyissä tapauksissa, kun kyseessä on pieni rikos, josta ei ole koitunut kellekään osapuolelle merkittävää haittaa ja rikoksen rangaistusasteikko on yleisesti katsottuna pieni, voidaan rikoksen tekijä tuomita häpeärangaistukseen. Häpeärangaistuksen voi määrätä luutnantti tai tätä ylempi virkamies. Häpeärangaistus koostuu tietystä määrästä ruoskaniskuja, jotka annetaan joko julkisesti tai yksityisesti. Häpeärangaistuksen täytäntöönpanossa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää rangaistavan henkilön hengenmenetystä.

6 § / Itsepuolustus

Itsepuolustus omaa henkeä, koskemattomuutta, kotirauhaa tai omaisuutta kohtaan on sallittua, mutta ainoastaan lievimmillä mahdollisilla voimakeinoilla ja mikäli uhka on todellinen ja vakava. Joka liioittelee voimakeinojen käyttöä itsepuolustuksen nimissä, tuomitaan joko luvun 5 pykälien 1, 2, 3 tai 4 mukaisesti.

2 Luku – Yrityksestä ja osallisuudesta

1 § / Rikoksen yritys

Joka yrittää, suunnittelee tai muutoin vastaavasti pyrkii toteuttamaan rikosta, kuitenkaan varsinaisesti rikosta suorittamatta, tulee tuomita rikoksen yrityksestä vähintään puoleen kyseisestä rikoksesta säädetystä rangaistuksesta ja enintään rikoksen rangaistusasteikon mukaiseen maksimituomioon.

2 § / Rikoskumppanuus ja avunanto

Joka:

1) Osallistuu rikoksen tekoon liittyvään toimintaan kuitenkaan itse rikokseen syyllistymättä,

2) Avustaa tai edesauttaa muulla tavoin rikoksen toteutusta, sen yritystä tai rikokseen liittyvää jälkeen tapahtuvaa toimintaa,

3) Valehtelee todistajana ollessaan törkeäksi määriteltävällä tavalla

tulee tuomita rikoskumppanuudesta vähintään neljäsosaan kyseisestä rikoksesta säädetystä rangaistuksesta ja enintään ¾ rikoksen rangaistusasteikon mukaiseen tuomioon.

3 § / Rikokseen yllyttäminen tai määrääminen

Joka:

1) Palkkaa tai määrää toisen henkilön suorittamaan tai yrittämään rikosta,

2) Yllyttää toisen suorittamaan tai yrittämään rikosta,

tulee tuomita vähintään ¾ rikoksen rangaistusasteikon mukaiseen tuomioon ja enintään rikoksen normaalirangaistukseen.

3 Luku – Rikoksista valtiota tai tsaaria vastaan

1 § / Maanpetos

Joka:

1) Vahingoittaa omalla suoralla tai epäsuoralla toiminnallaan valtion tai kuvernementin intressejä,

2) Vaarantaa alueellisen itsemääräämisoikeuden,

3) Vakoilee Pohjolan kuvernementtia, Yhdistynyttä keisarikuntaa tai näiden edustajaa,

4) Kiristää esivaltaa,

5) Saattaa salaisia tietoja suoraan tai epäsuoraan vieraalle vallalle tai valtion ulkopuoliselle henkilölle,

6) Riistää keskuskomiteaan tai valtakunnan triumviraattiin kuuluvan henkilön hengen tai vapauden,

7) Riistää oikeuslaitoksen työntekijän vapauden törkeäksi katsottavalla tavalla,

8) Uhkailee, uhmaa tai kiristää Pohjolan kenraalikuvernööriä, valtakuntaa tai sen edustajaa,

9) Yllyttää sotatoimiin tai muihin väkivaltaisuuksiin Pohjolan kuvernementtia tai valtakuntaa vastaan,

10) Harjoittaa tai suunnittelee sotilaallisia toimia kuvernementtia, valtakuntaa tai näiden edustajaa kohtaan,

11) Jättää tiedossaan olleen maanpetoksen, sen suunnittelun tai yrityksen ilmoittamatta viranomaisille,

12) Avustaa toista maanpetturia tai

13) Yrittää maanpetosta minkään edellä mainitun momentin tavoin

on tuomittava maanpetoksesta 14-21 vuorokauden vankeuteen, 1000-10 000£ sakkoihin, sekä kuolemaan ja mahdolliseen karkotukseen Pohjolan kuvernementista sekä Yhdistyneestä keisarikunnasta.

Maanpetturien ilmiannosta seuraa 500-2500£ suuruinen palkkio, mikäli ilmianto todistetaan oikeaksi. Maanpetturin ilmiantamatta jättäminen lasketaan maanpetturin avustamiseksi.

2 § / Laittomat kylät, kaupungit ja muut asutuskeskukset

Joka:

1) Perustaa luvatta kylän, kaupungin tai muun asutuskeskuksen Pohjolan kuvernementin alueelle,

2) Edesauttaa luvatonta kylää, kaupunkia tai muuta asutuskeskusta rakentamalla, rahoittamalla, materiaalisella tuella tai muutoin merkittävästi avustaa asutuskeskusta,

on tuomittava luvattoman kylän perustamisesta tai avustamisesta 7-21 vuorokauden vankeuteen sekä 200-3000£ sakkoihin. Luvaton kylä puretaan ja kaikki irtaimisto ja omaisuus, joka kylästä löytyy, takavarikoidaan valtiolle. Rangaistukseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka laajamittaista toiminta on ollut ja kuinka vahingollista toiminta on ollut valtion hyvinvoinnille.

Mikäli kylä jatkaa toimintaansa, sovelletaan tämän luvun pykälää 1.

3 § / Kruunurikos

Joka pitää hallussaan luvatta kruunua, olematta Yhdistyneen keisarikunnan hallitsija, triumviraatin jäsen tai valtakunnan tunnustama vieraan valtion legitiimi monarkki, tai yrittää myydä taikka ostaa kruunua on tuomittava kruunurikoksesta 500£ sakkoihin, sekä kruunun tai kruunujen ja mahdollisen rikoshyödyn takavarikointiin.

4 § / Karkotuksen laiminlyönti

Joka rikkoo joko paikallista, valtakunnallista tai mantereenlaajuista karkotusmääräystä on tuomittava karkotuksen laiminlyönnistä ensikertalaisena 2-7 vuorokauden vankeuteen ja 200-600£ sakkoihin. Karkotettu palautetaan vankeusrangaistuksen jälkeen pois karkotetulta alueelta.

Toistuvaan karkotuksen laiminlyöntiin sovelletaan luvun 4 pykälää 2.

5 § / Uskonnonharjoitus

Pohjolan kuvernementilla ei ole virallista uskontoa. Uskontoja saa harjoittaa yksityisesti, haittaamatta yleistä rauhaa tai häiritsemättä uskontoon kuulumattomia. Uskonnon harjoitus ei saa myöskään häiritä julkisia tilaisuuksia tai tukkia julkisia alueita. Joka häiritsee tai haittaa yleistä rauhaa uskonnonharjoituksellaan tai jäsenien rekrytoinnilla on tuomittava luvun 7 pykälän 1 mukaisesti.

6 § / Virkavirhe

Joka:

1) Laiminlyö törkeästi oman ammatin työnkuvaa,

2) Laiminlyö törkeästi esimieheltä saatuja laillisia ohjeita,

3) Muuten törkeäksi katsottavalla tavalla laiminlyö virkansa vaatimia ohjeita, käytänteitä, sääntöjä tai tapoja,

on tuomittava virkavirheestä 5-18 vuorokauden vankeuteen, 300-1500£ sakkoihin, mahdollisten aiheutuneiden kulujen korvaamiseen ja vähintään kuukauden mittaiseen porttikieltoon valtion virkoihin.

4 Luku – Rikoksista oikeutta vastaan

1 § / Virkavallan vastustaminen

Joka:

1) Kieltäytyy yhteistyöstä virkavallan kanssa,

2) Uhmaa tai uhkaa virkavaltaa,

3) Estää virkavaltaa suorittamasta työtään,

4) Muuten kuin edellä mainitusti vastustaa virkavallan laillisia toimia,

on tuomittava virkavallan vastustamisesta 3-9 vuorokauden vankeuteen ja 50-600£ sakkoihin. Mikäli henkilö saa tuomion virkavallan vastustamisesta, hänellä ei ole oikeutta syyttää oikeuslaitoksen edustajia pidätystilanteessa tapahtuneista rikoksista.

2 § / Tuomion suorituksen vastustaminen

Joka toimillaan vastustaa oikeuden antamaa tuomiota siten, ettei sitä voida panna täytäntöön, esimerkiksi karkaamalla vankilasta tai toistuvasti rikkomalla karkotusmääräystä, on tuomittava tuomion suorituksen vastustamisesta 200-600£ sakkoihin. Tuomittu palautetaan istumaan tuomionsa loppuun.

Toistuvan karkotusmääräyksen rikkomisesta tuomitaan edellä mainittujen tuomioiden lisäksi kuolemaan.

3 § / Lainsuojattoman avustaminen

Joka toimillaan avustaa lainsuojatonta sijaintia salailemalla, materiaalisesti tai rahallisesti tukemalla tai näihin toimiin rinnastettavin toimin auttaa lainsuojatonta on tuomittava 3-14 vuorokaudeksi vankeuteen ja 200-1000£ sakkoihin. Kaikki etsintäkuulutetut ovat lainsuojattomia, ja näin ollen etsintäkuulutettujen avustaminen on rikos. Kaupankäynti lasketaan avustamiseksi.

Maanpettureiden avustaminen tämän pykälän mukaisilla tavoilla on maanpetokseksi luettava rikos, josta tuomitaan luvun 3 pykälän 1 mukaisesti.

4 § / Rikosjärjestöt

Joka:

1) Perustaa tai avustaa tai osallistuu sellaisen järjestön perustamiseen, jonka tehtävä tai tavoite on rikoksien suorittaminen,

2) Liittyy edellä mainitun kaltaiseen järjestöön tai ryhmittymään,

on tuomittava rikosjärjestöön kuulumisesta 7-18 vuorokauden vankeuteen, 150-1500£ sakkoihin. Rikosjärjestön perustamisesta tuomitaan myös kuolemaan.

5 § / Oman käden oikeus

Joka:

1) Perustaa laittoman ja luvattoman lainvalvontainstituutin tai tuomioistuimen,

2) Osallistuu tai avustaa edellä mainittua oman käden oikeutta,

on tuomittava oman käden oikeudesta 3-12 vuorokauden vankeuteen, 100-2000£ sakkoihin.

6 § / Väärän todistuksen antaminen oikeudessa

Joka:

1) Oikeuden edessä todistajana valehtelee, muuntelee totuutta tai jättää kertomatta olennaisuuksia tapahtuneista asioista,

2) Virallisessa todistajanlausunnossaan tekee mitään edellä mainituista asioista,

3) Henkilön esimiehenä, kollegana, tai alaisena toimiessaan yrittää vaikuttaa oikeudenkäynnissä tehtävään päätökseen,

4) Muulla tavoin olennaisesti vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa todisteiden tai todistusten kautta vaikuttaa tuomarin päätökseen,

on tuomittava väärän todistuksen antamisesta 1-5 vuorokauden vankeuteen, 200-700£ sakkoihin ja porttikieltoon valtion virkoihin määräajaksi.

5 Luku – Väkivaltarikokset

1 § / Tappo

Joka riistää toisen hengen, tekoa ennalta suunnittelematta, on tuomittava taposta 5-12 vuorokauden vankeuteen, 250-1000£ sakkoon, uhrin menetetyn omaisuuden korvaamiseen ja lisäksi 100-500£ korvaukseen henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä.

2 § / Murha

Jos tappo tehdään suunnitelmallisesti, harkitusti, yleistä vaaraa aiheuttaen, tappamalla virkamies virantoimituksessa tai muutoin erityisen julmasti, raa’asti ja erityisen epäinhimillisesti, on tekijä tuomittava murhasta 12-21 vuorokauden vankeuteen, 750-2000£ sakkoon, uhrin menetetyn omaisuuden korvaamiseen ja lisäksi 400-800£ korvaukseen henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä, sekä kuolemaan.

3 § / Kuolemantuottamus

Joka epäsuorasti omalla huolimattomuudellaan aiheuttaa tai muutoin edistäen ja aiheuttaen toisen kuoleman, on tuomittava kuolemantuottamuksesta 2-7 vuorokauden vankeuteen sekä vahingonkorvauksiin uhrille.

4 § / Pahoinpitely

Joka aiheuttaa toiselle ruumiillista väkivaltaa siten, ettei uhri menehdy vammoihin, on tuomittava pahoinpitelystä 1-7 vuorokauden vankeuteen, 100-500£ sakkoon ja 50-300£ korvaukseen uhrille fyysisestä kärsimyksestä.

5 § / Ansoittaminen

Oman yksityisen kiinteistön tai muun selkeästi yksityisen tilan ansoittaminen on sallittua. Julkisille paikoille rakennettuihin ansoihin sovelletaan tämän luvun pykäliä 1, 2, 3 tai 4 tapauskohtaisesti.

6 Luku – Omaisuutta ja yksityisyyttä loukkaavista rikoksista

1 § / Murto

Joka:

1) Murtautuu tai tunkeutuu yksityiseen asuntoon tai kiinteistöön,

2) Murtautuu tai tunkeutuu julkisinstituutin yksityisiin tiloihin,

3) Murtautuu tai tunkeutuu yrityksen yksityisiin tiloihin,

4) Murtautuu tai tunkeutuu muulle yksityiselle alueelle, kuten talleihin, takapihoille ja kaivosalueille,

on tuomittava murtautumisesta 2-5 vuorokauden vankeuteen, 100-500£ sakkoon. Vakavimmissa tapauksissa, kun valtion tiloihin murtaudutaan, voidaan soveltaa luvun 3 pykälää 1.

2 § / Varkaus

Joka:

1) Varastaa yksityishenkilön omaisuutta,

2) Varastaa valtiolta, yritykseltä, instituutilta tai muulta taholta omaisuutta,

on tuomittava varastamisesta 3-18 vuorokauden vankeuteen, 100-1000£ sakkoihin sekä korvausvastuuseen uhrille.

3 § / Vapaudenriisto

Joka:

1) Riistää toiselta henkilöltä liikkumisen vapauden,

2) Muutoin estää toista henkilöä liikkumasta vapaasti,

on tuomittava vapaudenriistosta 6-14 vuorokauden vankeuteen, 300-1500£ sakkoihin sekä 150-500£ korvauksiin henkisestä ja mahdollisesta fyysisestä kärsimyksestä.

4 § / Uhkailu

Joka esittämättä erityisempiä vaatimuksia:

1) Uhkailee yksityistä henkilöä,

2) Uhkailee yritystä, instituuttia tai virastoa,

on tuomittava uhkailusta 2-10 vuorokauden vankeuteen, 100-600£ sakkoihin sekä 100-300£ vahingonkorvauksiin uhrille mahdollisesta kärsimyksestä.

5 § / Kiristys

Joka tavoitteenaan asianomistajan oikeuden, omaisuuden, edun tai muun hyödykkeen saanti:

1) Uhkailee yksityistä henkilöä,

2) Uhkailee yritystä, instituuttia tai virastoa,

on tuomittava uhkailusta 4-14 vuorokauden vankeuteen, 150-1000£ sakkoihin sekä 100-600£ vahingonkorvauksiin uhrille mahdollisesta kärsimyksestä.

6 § / Kavallus

Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, joka ei ole tekijän omaa ja henkilökohtaista omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta 7-21 vuorokaudeksi vankeuteen, 300-2000£ sakkoihin, sekä mahdollisen taloudellisen vahingon täysimittaiseen korvaamiseen.

Uhrin ollessa valtio tai kuvernementti, tekijä saa 3 kuukauden porttikiellon valtion virkoihin.

7 § / Eläinsuojelurikos

Joka vahingoittaa tai tappaa toisen henkilön lemmikki- tai kotieläimiä tulee tuomita eläinsuojelurikoksesta 50-300£ sakkoihin sekä korvausvastuuseen uhrille.

7 Luku – Julkista rauhaa rikkovista rikoksista

1 § / Julkisrauhan häirintä

Joka:

1) Häiriköi julkisessa tilaisuudessa, tapahtumassa tai julkisella paikalla,

2) Lausuu julkisesti säädyttömiä ja sopimattomia lauseita, kommentteja, solvauksia tai toteamuksia,

3) Soittaa sotatorvea toistuvasti tai muuten häiritsevästi julkisella paikalla ja erityisesti muiden lähettyvillä,

4) Esittelee tai muutoin pitää esillä teräasetta, aiheuttaen mahdollista vaaraa väestölle,

5) Muutoin häiritsee ja on yleiseksi harmiksi koko väestölle

on tuomittava julkisrauhan häirinnästä 1-10 vuorokaudeksi vankeuteen sekä 50-500£ sakkoihin. Toistuvat tuomiot julkisrauhan häirinnästä johtavat karkotustuomioon.

2 § / Arkkitehtuurin pilaaminen

Joka:

1) Muuttaa sellaisten luukkujen, porttien, ovien, vipujen tai muiden vastaavien rakenteellisten koristusten asentoa luvatta,

2) Muutoin pilaa sisustus-, maisema-, tai rakennearkkitehtuuria,

on tuomittava arkkitehtuurin pilaamisesta 21 vuorokaudeksi vankeuteen, 20 000£ sakkoihin, kuolemaan ja koko omaisuuden täysimittaiseen takavarikointiin.

3 § / Tulen vaarallinen käsittely

Joka:

1) Sytyttää tulen siten, että muut henkilöt tai rakennukset ovat vaarassa syttyä tuleen,

2) Sytyttää tulen kaupungissa sijaitsevan rakennuksen sisällä takan tai muun vastaavan tulisijan ulkopuolelle,

3) Käsittelee tulta yleisesti ottaen vaarallisesti,

on tuomittava tulen vaarallisesta käsittelystä enintään 3 vuorokaudeksi vankeuteen, 100-500£ sakkoihin ja mahdollisten vahinkojen korvaamiseen.

4 § / Luvaton tuliase

Joka:

1) Luvatta omistaa tuliaseen,

2) Luvatta ostaa tai myy, tai on aikeissa ostaa tai myydä muskettia,

3) Luvatta valmistaa tuliaseen,

on tuomittava luvattomasta tuliaseesta 2-8 vuorokauden vankeuteen, 100-1000£ sakkoihin sekä tuliaseiden takavarikointiin valtiolle. Tekijältä myös evätään mahdollisuus saada lupa tuliaseisiin 3 kuukauden ajaksi.

5 § / Julkisella paikalla naamioituminen

Joka naamioituu julkisella paikalla siten, ettei tätä voida tunnistaa, on tuomittava julkisesta naamioitumisesta enintään 3 vuorokauden vankeuteen ja 50-150£ sakkoihin.

6 § / Pelaajien päiden omistaminen

Joka omistaa, vaihtaa, kauppaa, myy, ostaa tai muuten pitää hallussaan tai välittää pelaajan päitä on tuomittava moraalittomasta teosta kuolemaan ja enintään 500£ sakkoihin. Päät takavarikoidaan ja hävitetään.

8 Luku – Talousrikokset

1 § / Petos

Joka:

1) Rikkoo kirjallista tai suullista sopimusta,

2) Tavoittelee muilla tavoilla taloudellista hyötyä vilpillisin keinoin,

on tuomittava petoksesta 4-16 vuorokauden vankeuteen, 200-1500£ sakkoihin sekä taloudellisen vahingon korvaamiseen.

2 § / Veropetos

Joka:

1) Jättää kauppaa käydessänsä talouslaissa ilmoitetun veroprosentin mukaiset verot maksamatta,

2) Muilla tavoilla kiertää tai välttelee valtion määräämien verojen maksamista,

on tuomittava veropetoksesta 9-20 vuorokauden vankeuteen, 300-3000£ sakkoihin sekä taloudellisen hyödyn korvaamiseen valtiolle. Merkittävistä ja toistuvista veropetoksista yritykselle voidaan antaa määräajallinen kielto toimia Pohjolan alueella.

3 § / Lahjuksen antaminen ja vastaanottaminen

Joka:

1) Palvelusta vastaan tarjoaa rahallista, materiaalista tai muunlaista hyödykettä valtion virkamiehelle tavoitteenaan tämän suosion saavuttaminen,

2) Toimiessaan valtion virkamiehenä vastaanottaa tai ehdottaa lahjusta itselleen,

on tuomittava lahjuksen antamisesta tai -vastaanottamisesta 7-14 vuorokaudeksi vankeuteen, 300-1500£ sakkoihin ja mikäli kyseessä oli lahjuksen vastaanottaminen, vähintään 3 kuukauden porttikieltoon valtion virkoihin.

4 § / Väärän valuutan käyttö

Joka:

1) Harjoittaa kauppaa käyttäen väärää tai väärennettyä valuuttaa,

2) Levittää tietoisesti väärää tai väärennettyä valuuttaa markkinoille,

on tuomittava väärän valuutan käytöstä 7 vuorokauden vankeuteen, 500-5000£ sakkoihin sekä kaiken väärän valuutan takavarikointiin tekijältä.

5 § / Luvaton luvanvarainen toiminta

Joka:

1) Harjoittaa luvattomasti kaivostoimintaa,

2) Harjoittaa luvattomasti maa- tai karjataloutta,

3) Harjoittaa luvattomasti panimotoimintaa,

4) Harjoittaa luvattomasti kaupallista uhkapelitoimintaa,

on tuomittava luvattomasta luvanvaraisesta toiminnasta 1-21 vuorokauden vankeuteen, 500-2000£ sakkoihin. Toiminnan tuotto takavarikoidaan valtiolle ja toiminta lopetetaan sekä tilat takavarikoidaan.

6 § / Valtion etuosto-oikeuden uhmaaminen

Joka kieltäytyy ensisijaisesti myymästä Pohjolan keisarikunnalle tuotteita, kun hänelle on asetettu tilaus valtion taholta ja ilmoitettu etuosto-oikeudesta, on tuomittava valtion etuosto-oikeuden uhmaamisesta 200-700£ sakkoihin ja tilauksen toimittamiseen. Toistuva etuosto-oikeuden uhmaaminen johtaa yrityksen toiminnan kieltämiseen määräajaksi.

7 § / Kiskonta

Joka hyödyntäen omaa ja toisen asemaa:

1) myy huomattavaan ylihintaan tuotteita tai hyödykkeitä tai

2) asettaa huomattavia ja perusteettomia korkoja

on tuomittava kiskonnasta 300-2000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-15 vuorokaudeksi, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin ja taloudellisen hyödyn menettämiseen kuvernementille.

8 § / Hintojen polkeminen

Joka hyödyntäen omaa ja toisen asemaa myy huomattavaan alihintaan tuotteita tai hyödykkeitä on tuomittava hintojen polkemisesta 300-2000£ sakkoon, vankeusrangaistukseen 3-15 vuorokaudeksi, täysimittaisiin vahingonkorvauksiin ja taloudellisen hyödyn menettämiseen kuvernementille.